ИсторияЗаказДискографияВидеоФотоархивПрессаГостевая книга
KULTTIYHTYE MANOK PALAA UNHOLASTA
Toimittaja-muusikko Arto Rinne keräsi yhtyeen suosituimpia lauluja CD-levylle

Suomalainen mieslauluyhtye Manok oli 1960-1980-luvuilla aito kansansuosikki ja suomenkielisen kulttuurin kirkas tähti Karjalan tasavallassa. Entisen kulttiyhtyeen laulut palaavat nyt yli vuosikymmenen mittaisesta unholasta kuuntelijoilleen CD-levyssä, joka on retrospektiivilevy.

Levyn takana on Karjalan radion toimittaja ja folk-muusikko Arto Rinne. Hän on kerännyt levylle yhtyeen parhaat laulut, kaikkiaan 35 kappaletta, jotka kuvaavat Manokin taivalta 1960-luvulta 1990-luvun alulle.

- Se on paras siitä, mikä oli nauhoitettu. Yhtyettä nauhoitettiin myös Suomessa ja Virossa, mutta käytin vain Venäjällä tehtyjä tallenteita, Arto kertoo.

Äänityksistä suurin osa on tehty Karjalan radiossa. Vuoden 1977 tallenteet ovat Melodija-yhtiön tuottamalta Manokin LP-levyltä. Viimeiset neljä kappaletta ovat Karjalan television konserttiäänityksiä.

- Muutama vuosi sitten havahduin, että Karjalan osalta puuttuu hyviä suomenkielisiä lauluja, ammatikseen populaarimusiikkiohjelmaa vetävä toimittaja Rinne kertoo.

- Aloin etsiä arkistonauhoituksia. Niitä löytyi paljon. Joistakin lauluista yhtye nauhoitti muutamat eri versiot.

Rinteen Manok-kiinnostuksen juuret eivät ulotu pelkästään hänen ammattiinsa. Arton isä Pauli Rinne oli Manokin värikkäimpiä laulajia. Arto itsekin, joskin isäänsä paljon vaatimattomammin, ehti kirjata nimensä yhtyeen historiaan, kun Manokin 20-vuotisjuhlakonsertissa helmikuussa 1981 muusikot nostivat lavalle omat poikansa laulamaan.

- Yhtyeen taide on syyttä suotta unohdettu. Toista sellaista ei meillä ollut. Ja tuskin tulee olemaan.

Ohjelmiston koko kirjo mukana

Manok tuli tunnetuksi esittämällä neliäänisesti suomalaisia kansanlauluja sekä suomalaisten ja neuvostoliittolaisten säveltäjien kappaleita etupäässä suomen kielellä. Vähemmissä määrin repertoaariin kuului venäjän- ja karjalankielisiä lauluja.

Levyllä on eniten kansanlauluja, suomalaisia ja karjalaisia.

Manok lauloi myös Sibeliuksen, Järnefeltin ja Merikannon musiikkia, josta levylle on valittu kappaleet Kiven (Metsän poika) ja Larin-Kyöstin (Talkoopolska) runoihin sekä Kantelettaren (Oli ennen ukko akka) tekstiin. Karjalan säveltaidetta edustavat mm. klassikkojen Kalle Raution ja Helmer Sinisalon laulut Virtasen ja Šmidtin runoihin.

- Patrioottisia lauluja on niitäkin pieni annos mukana: Rakastan elämää, Tahtooko venäläiset sotaa, Työväen marssi, Arto luettelee.

- Vaikka nauhat olivatkin vanhoja, ne mestaroitiin digitaalisesti parhaan mahdolliseen sointiin. Kaikki äänihäiriöt karsittiin onnistuneesti pois.

Arto Rinne on myös avannut Manokin kotisivut internetiin. Sivut on laadittu venäjäksi, suomeksi ja englanniksi. Niissä on yhtyeen historiaa, valokuvia ja levyn esittely. Sivuissa voi kuulla myös neljä laulua Manokin retrospektiivilevystä. Tulossa on kolme-neljä videota.

Levystä on tuotettu pieni erä, jonka Rinne on jakanut Petroskoin keskustan joihinkin kauppoihin, mm. Karelia-marketiin.

- Uuteen levyerään olen lisännyt kaksi videota, jotka ovat Karjalan television tallenteita: Iloinen Kupariseppä vuodelta 1966 ja Oli Ennen Ukko Akka vuodelta 1990, hän paljastaa.

Виллиам Халл, Андро Лехмус, Николай Самсонов, Энсио Венто, Орво Бьёрнинен и Паули Ринне
Финляндия

© Pertti Härkönen
Виллиам Халл, Андро Лехмус, Николай Самсонов, Энсио Венто, Орво Бьёрнинен и Паули Ринне
"Jokainen laulu oli pieni näytelmä"

Manok-yhtyeen tähtenä olivat Petroskoin Suomalaisen teatterin näyttelijät musiikkiteatterin kapellimestari Marten Nokelaisen johdolla. Nokelaisen traagisen kuoleman jälkeen yhtye nimitetiin hänen muistokseen Manokiksi.

Nimessä oli muutakin, ironista sisältöä. Manok on venäjäksi metsästäjän houkutuspilli. Muusikot kertoivat houkuttelevansa lauluillaan yleisöä konserttiinsa.

Yhtyeen tavaramerkiksi nousi pian kaunis stemmalaulu, hauska lavashow sekä mainio suomen kielen taito.

- Heidän laulut ovat pikkuisia parin minuutin kappaleita. Näyttelijöinä he osasivat jokaisesta tehdä pienen, näytelmän, Arto Rinne muistelee.

Yhtyeen vakiintunut kokoonpano oli sekstetti: ensimmäiset tenorit William Hall ja Nikolai Samsonov, toinen tenori Andro Lehmus, baritoni Pauli Rinne sekä bassot Orvo Björninen ja Ensio Vento. Levyllä ovat myös mukana yhtyeessä eri vuosina laulaneet Pekka Mikšijev, Viljo Ahvonen, Aarne Romppainen ja Leo Närjä.

Manokin vuoden 1990 jäähyväiskonsertin jälkeen laulajat muuttivat, kukin omana aikanaan, historialliseen synnyinmaahansa. Vento kotiutui Joensuuhun. Hall ja Rinne valitsivat Kouvolan. Lehmus päätyi Ouluun. Ahvonen asuu Helsingissä ja Björninen Varkaudessa. Karjalaan ovat jääneet vain Pekka Mikšijev ja Nikolai Samsonov, joka oli ainoa venäläinen suomalaisessa yhtyeessä.

Toki Suomessakaan muusikkojen lauluinto ei ote herpaantunut hiventäkään. William Hall, Pauli Rinne ja Galina Himitš perustivat Kouvolassa laulutrion ja esittävät venäläisiä romansseja. Himitš on yksi Petroskoin yliopiston Toive-yhtyeen perustajista.

Manok-yhtyeeseen voi tutustua internetin kautta http://manok.heninen.net.

Retrospektiivilevyn voi tilata Arto Rinteeltä rinne@onego.ru.

Mikko NESVITSKI
Karjalan Sanomat, 28. toukokuuta 2003

© Arto Rinne, 2003–2005 © Heninen.net, 2003–2017